camillamaarit

Pitkästä college-paidasta shortsit & paita

Otin vanhoista shortsien lahkeista itselleni kaavat. Pistin ne kankaalle, merkkasin leikkaussauman ja aloin leikata. Kiinnitys kankaaseen tapahtui nuppineuloilla.

Shortsien lahkeisiin pistin vielä sinistä collegekangasta. Vyötärö oli tarkoitus olla helman resori, mutta se meni sirkkarenkaiden kiinnityksessä rikki: rei’istä tuli liian isot, joten vaihdoin vyötärön kaistaletta & tein pienemmät reiät.

Ja tässä oli paita, jonka helmaan tein päärmeen. Huolittelin ensin saumurilla helman & tein siihen noin 0,5-1cm käänteen & ompelin.

Lopputulos näytti tältä. Olin tyytyväinen saamaani tulokseen.

Ensimmäinen video CV

Vanhoista vaatteista uutta ja luovaa.

Vaate, jonka valitsin osaksi tätä ”uutta” vaatetta on tässä. Neulepuserossa hihat ovat revenneet ja kauluksessa reikä sisäpuolella. Tämän takia ajattelin poistaa kauluksen ja lyhentää hihoja t-paidan malliseksi. Pääntien muutan normaaliksi. Myös helmaa lyhennän, sillä siihen tulee uusi vyötärö housujen vyötäröstä.

Housuille en itse ole ajatellut mitään tehdä, mutta vyötärön siis irroitan ja lisään sen puseron helmaan. Housuissa ei muuten ole vikaa, kun polvissa vähän kulumaa, mutta muuten käyttökelpoiset ja ehjät.

Shortesta irroitan siis takataskut, jotka tulevat siis rintataskuiksi puseroon. Lahkeet menevät hihojensuuksi, muuten näille en ole keksinyt mitään tekoa. SHortsit ovat siis ehjät ja käyttökelpoiset, mutta ovat minulle vähän pienet, ajattelin ne silti pitää myöhempää käyttöä varten, kuten nyt. Lahkeissa on koristenapit, jotka mielestäni sopisi hyvin hihoihin. Siksi ajattelin kiinnittää lahkeet hihojensuihin.

Tässä olisi t-paidan lopputulos. Piirrustus on vähän epäselvä, vaikka yritin tehdä sen siististi. Selitin siis toteutuksen muutoksen myös tähän paperille, että saisi sekvää, mitä yritän hakea ja suunnitella.

Kuvitteellinen ”nettikirppis”

Kuvassa näkyy ihan ehjä mekko, jota olen itse käyttänyt vain muutaman kerran. Kerran ehkä vuoden sisään. En itse pidä mekosta pituuden takia, eli olisin käyttänyt sitä luultavasti, jos pituutta olisi enemmän. Mekko ei sovi itselleni oikeastaan ollenkaan.
Mekon hinnaksi annan 6€

Tässä mekon takaosa. Mekossa ei siis ole mitään reikiä, eikä ole rikki. Se ei vaan ole minun makuuni. Sopii hyvin kesään ja kaikenlaisiin juhliin. Alle pistäisin vaatetta, sillä mekosta saattaa näkyä läpi. Kuten kuvasta myös näkyy, vyötärön yläpuolella on kuminauha, ettei mekko näyttäisi niin ”löysältä”.

Nämä housut ei mielestäni sovi myyntiin, sillä kirjaimet ovat repeilleet, niin kuin itse kangaskin. Olen yrittänyt korjata kangasta, mutta se ei oikein auta. Katson, jos saisi tehtyä jotakin näistä housuista, ettei mene turhaan hukkaan näin paljon kangasta. Olen kuitenkin muutaman kerran näitä käyttänyt, vaikka käytönjälkiä ei hirveämmin näy.
Housut eivät menisi myyntiin tämän näköisinä.

Takaosassakaan ei näy mitään reikiä tai muutakaan vastaavaa. Housut näyttävät muuten ehjiltä, lukuunottamatta kirjaimia ja kulunutta kangasta.

Paita on ehjä ja käytetty luultavasti ennen minua useampaan kertaan. Paita on käyttökelpoinen, käytön jälkiä ei kyllä omasta mielestäni näy.
Paita menisi myyntiin ja hinnaksi anttaisin 5€

Näin siis pistäisin ne myyntiin, jos ne olisivat menossa myyntiin. Housut tulivat kuvaan siksi, että näkyisi, miten pistäisin ne myyntiin, jos olisivat käyttökelpoiset.

Värimaailma & pieniä hommia.

Tässä on suurinosa työpaikkani langoista. Muistutti omasta mielestäni vähän sateenkaarta, muttei sitä kuitenkaan ollut. Silti todella hienon ja kauniim värisiä lankoja.

Tässä on meidän työpaikan hyllyt. Yläosissa lukee nimet ja mitä tietty rivi sisältää. Kolme riviä hyllyistä sisältää pelkkiä ”hertta” housuja, joita on tehty viimesyksystä lähtien. Sain itse oman hyllyn viimejouluna.

Minulla on tällä hetkellä oma hylly työpaikalla, sinne laitetaan kaikki omat työt ja keskeneräiset hommat ja uudet työt. Pääsin myös heidän sähköiseen ”to do” listalle ja sinne saan aina työtehtäviä, jotka pitää merkata tehdyksi, kun on saanut sen ajallaan tehtyä. Sain tänään (23.1.2020) omat avaimet työpaikalle, ettei tarvitse enää ovikelloa soitella. Olen tosiaan toukokuun loppuun asti tuolla töissä.

Hiusdonitsien tekoa (”scrunchie”)

Olen siis viimevuoden lokakuusta tähän päivään asti tehnyt hiusdonitseja. Se on oikeastaan tullut ihan rutiiniksi. Olen tehnyt niitä aika useasti silloin, kun on ollut aikaa.

Olen saumurilla vetänyt monta kertaa alusta asti hiusdoniteiden saumat. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy ”Pinkkiheidi” lappuja, joita kiinnitin donitsien saumaan.

Tämä on rullapäärme kone, niinkuin se lukeekin tuolla takaseinällä oikeassa yläkulmassa. Tällä koneella ompelin donitsien saumat nin, että ne muuttuivat pyöreiksi.

Tämän näköisiä ovat donitsit ennen mitään ompelua. Saumat yhdistetään siis niin, että oikeat puolet ovat vastakkain.

Tässä näkyy huonosti, mutta jokaisessa on ommeltu sauma kiinni. Seuraavaksi kiinitettiin kuminauha väliin ja ommeltiin niin, että kuminauha jäi sisäpuolelle.

”Challenge Turku Goes Green” tapahtuma.

Tapahtuma oli 24h leiri, joka alkoi torstaina 11.50 ja päättyi perjantaina 16.30. Koin paljon ja opin paljon myös englantia leirillä. Ystävystyin ihmisiin, tosin vanhempiin ihmisiin. Olin siis nuorin koko leirillä. Opin puhumaan sujuvammin englantia. Otin muutamista asioista kuvia, jotka liittyivät enimmäkseen alaani. Jouduin vaihtamaan ryhmää muun muassa siksi, koska kaikki ryhmäläiseni puhuivat vaan englantia, joten vaihdoin ryhmään, jossa oli vain suomea puhuvia ihmisiä.

Tässä suunnittelimme uusiokäyttöä vanhoille mopeille. Suunnittelu kesti kauan, koska se oli aika monen tunnin työ. Esittely tapahtui englanniksi. Tämä työ oli aika pitkä sinänsä, mutta kyllä siitä selvisimme.

Tässä kerroimme, mikä olisi meidän suunnitelmamme uudelleenkäyttää vanhat mopit. Meidän piti ryhmässä suunnitella perjantaina vielä uudelleen, sillä pyörimme loppujen lopuksi suunnitelmassamme vaan ympyrää.

Tässä oli eriväriset värikoodit, millä on väliä esimerkiksi sairaaloissa. Erivärit kertovat mihin moppia kuuluu käyttää, kuten keltainen on saniteettitilat ja joku muu väri keittiöön. Muut väri leikataan silloin pois. Pidempi käyttöikä haalentaa värit ja siten tietää, milloin se on riittävän vanha.

Vaikka tehtävä oli vaikea, silti se oli mielenkiintoinen ja siitä oppi paljon, kuten siitä, että esitelmä oli esitettävä englanniksi, tosin itse en puhunut paljoa, sillä englannintaitoni on huono, mutta pärjäsin sillä hyvin toistaiseksi. Koko leiristä opin paljon, sain enemmän tietoa. Kielitaidon kannalta oli todella opittavaista, sillä oikeastaan leirillä puhuttiin 98% ajasta englantia.

Tiettyihin kysymyksiin osasin vastata sujuvasti. Ymmärsin englantia, mutten osannut vastata kovin hyvin, mutta sen verran, että siitä tajusi jotakin.

Ensimmäisen viikon työelämäjakson tehtäviä.

Pääsin kokeilemaan rullapäärmäystä kisa-asujen hameen helmoihin. Ensin kokeilin tilkulle, miltä käännös näytti ja pitikö vielä harjoitella. Lopulta pääsin testaamaan, miltä tuntuu rullapäärmätä tylliä. (Kuvan kangas esittää tylliä)

Tämä sauma oli venyvämpi kuin kaksi muuta saumaa. Siksi se näyttää noin ”aaltoilevalta”, mutta nyt, kun olen yli kuukauden ajan rullapäärmännyt erilaisia helmoja ja eri materiaaleja, niin kyllä kaikki on helpottunut.

Päivä Toijalan Tekstiilipalvelussa.

Lähdimme aamulla 8.00 aikaa ykkösien ja kolmosien kanssa. Omia luokkalaisia oli kolme minun lisäksi eli neljä. Kiertelimme kaikessa rauhassa ja katselimme erisävyisiä kankaita. Lähtö takaisin oli 13.30.

Tässä on paljon erilaisia verho-ja sisustuskankaita. Niitä oli muuallakin, mutta nämä osuivat ensimmäisenä kohdalle.

Tässä taisi olla verhokankaita pelkästään. En muista ihan tarkkaan, koska muuallakin oli samansävyisiä ja samanlaisia kankaita.

Tuohon oli pinottu erilaisia trikoo kankaita ja muitakin eri kankaita.

Tässä niinsanotussa ”kangaskaupassa” oli kankaita, nauhoja, pitsikoristenauhoja ja kuminauhoja. Kaikenlaista ompeluun liittyvää. Oli lakanakankaita, trikookankaita, froteekankaita, farkkukankaita, silkkikankaita ja monia muita kankaita.

Meille näytettiin aluksi, missä kankaat sijaitsee. Meille kerrottiin myös, jos halusi jotain kangasta, että mihin sen voi viedä, että sen pystyy leikkaamaan. Me emme tietenkään kangasta saaneet leikata, vaan henkilökunta teki sen. Paikka oli onneksi jo alustavasti tuttu, sillä olemme olleet siellä aikaisemmin (viime syksynä).